Nyt -sivulta löydät esittelyitä kirjoista, lehdistä, tapahtumista ja puutarhoista, alan toimijoiden ja harrastajien haastatteluja sekä muuta puutarha-aiheista sisältöä.
Vuonna 2007 etsimme omakotitaloa ja päädyimme katsomaan 70-luvun alkuperäiskunnossa olevaa taloa. Sisustus oli kamala marjapuuron värisine seinineen, mutta pohjaratkaisu miellytti kovasti. Päätimme ostaa talon ja remontoida sen mieleiseksemme. Kun koti oli sisältä valmis, niin oli vuoro siirtyä lohduttoman näköisen pihan kimppuun.
Tontti oli rinteessä ja koko pihaa hallitsivat huonokuntoiset vuorimännyt. “Terassi” koostui muutamasta puurallista, jotka kelluivat mutavellin päällä. Jos sisällä sai heiluttaa vasaraa oikein urakalla niin piha se vasta työtä vaatikin. Ensi töiksemme maalasimme talon ulkoseinät keltaisiksi. Sitten kaadoimme “karhunpesän” ja rakensimme suuren terassin jonka rajasimme valkoisella aidalla. Aidan ja terassin väliin teimme kivikkopuutarhaa ja aidan taakse jäävään rinteeseen syntyi upea kukkapenkki.
Myös etupiha sai kokea muodonmuutoksen. Keltaisen maalin myötä julkisivu alkoi näyttämään huomattavasti kutsuvammalta ja kasvillisuus sai ryhtiä uudistuneen talon seuraksi. Vanhat liuskekivet kaivettiin maan syvyyksistä esiin janiistä tehtiin selkeä kulkuväylä jota korostettiin valkoisella soralla. Takapihan tapaan etupiha sai puisen istutusalueen ja pihaa piristettiin muutamalla tuijalla.
Puutarhalla on suuri merkitys viihtyisyyteen ja asumismukavuuteen. Sen lisäksi, että pihasta tuli kaunis, niin selkeyttäminen teki siitä myös helppohoitoisemman. Vuonna 2011 aloimme rakentamaan uutta taloa jossa olemme asuneet nyt pari vuotta. Uutta pihaa olemme saaneet valmistettua jo hieman, mutta paljon on vielä tehtävää.
Uuden pihan rakentumista voi seurata sisustuspainotteisesta blogistani.
Kiitos Syhinälle upeasta muutostarinasta- ja kuvista!